Entisen terveyskeskuksen paikalle tarvitaan myös palvelutiloja

Espoon kaupunki suunnittelee rakentamista entisen terveyskeskuksen tontille. Vireillä on kaavamuutos, jossa paikalle rakennettaisiin senioriasuntoja. Asiasta voi antaa kirjallisen mielipiteen kaupungin kirjaamoon, jos haluaa vaikuttaa kaavan sisältöön. Aikaa on 16.12.2014 asti. Kauklahti Seura halusi sanoa vireillä olevasta Hansakallion kaavamuutoksesta seuraavaa:

"Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuntojen sijoittuminen puretun Kauklahden lähipalvelukeskuksen tontille osoitteessa Hansakallio 3. Tontille on tarkoitus rakentaa senioriasuntoja. Muutoksen myötä luovutaan julkisten palveluiden Y -merkinnästä ja kohteen rakennusoikeus kasvaa merkittävästi.

Kauklahti Seura pitää senioriasumista kannatettavana Elä- ja Asu seniorikeskuksen läheisyydessä. Sen sijaan emme kannata Y-merkinnästä luopumista kokonaan. Alue on hyvin keskeisellä paikalla ja kasvavalla alueella on hyvä pitää varaus erilaisia julkisia palveluita varten. Alueen asukasmäärä kasvaa voimakkaasti alueen runsaan asuntorakentamisen vuoksi. Palveluiden tarve tulee siis tulevaisuudessa kasvamaan eikä vähenemään. Kaavailtu rakennus vaikuttaa liian massiiviselta ja se varjostaa myös seniorikeskuksen näkymiä sekä viereistä asuinrakennusta. Myös vanhan leikkipuiston leikkimaastot jäävät rakennuksen alle.

Ehdotamme, että rakennuksen muotoa ja kokoa mietitään uudelleen. Rakennus ei saisi muodosta liian hallitsevaa maamerkkiä näin keskeiselle paikalle, eikä se saisi varjosta seniorikeskuksen ja viereisen asuinrakennuksen näkymiä eikä peittää vanhaa leikkipuistoalueen metsikköä kokonaan.

Esitämme, että maanluovutusopimukseen kirjataan ehdoksi rakentamisen kohdistaminen vain senioreille ja vajaakykyisille. Tätä menettelyä ehdotti kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen 1.12.2014 Kauklahden kaavaillassa sen turvaamiseksi, ettei asuntoja myöhemmin myydä muille kohderyhmille.

Lisäksi ehdotamme, että maantason tilojen edellytetään olevan varattuna palvelu- ja liiketiloiksi. Kohteeseen voisi ajatella tulevaisuuden palvelutoria, joka voisi jatkossa palvella joustavasti vaikkapa terveydenhoitajan tai neuvolan vastaanottopisteenä sekä yhteispalvelupisteenä, josta saisi ladattua mm. joukkoliikennelippuja.

Toivomme, että näkemyksemme huomioidaan kaavan jatkovalmistelussa."

Kannattaa tutustua kaava-aineistoon ja lausua oma mielipiteensä, jos haluaa vaikuttaa asiaan. Kaavaan voi tutustua täältä.

Kauklahden kyläjoulu

Kauklahti-joulukortit

Kauklahti Seura on teettänyt Kauklahti-aiheisia joulukortteja. Ne on tehnyt taiteilija Tuikku Tenhovuori (www.tuikkutenhovuori.com). Kortteja on kolmenlaisia. Niissä on ikuistettuna niin Kauppamäkeä kuin Palolammen mystistä talvitunnelmaakin. Kortteja ostamalla voit tukea seuran stipendi- ja muuta toimintaa. Kortit ovat yksilöllisiä ja uniikkeja, eikä niitä saa mistään muualta. Samalla joulukortti tuo vastaanottajalleen tunnelmalliset jouluterveiset  Kauklahdesta. 

Kortit ovat kaksiosaisia (taitettuna 12x12 cm). Kortin hinta kuorineen on 3 euroa/ kpl. 

Isommille määrille hinta on seuraava:

-25-44 kortin erä, 2,50 euroa kappale

-vähintään 45 kortin erä, 2 euroa kappale.

Kortit tulevat perjantaina myyntiin Kauklahden LifeStory-puotiin sen aukioloaikoina. 

Puodin aukioloajat ovat: 

Ma-Ke oven ollessa auki hoitojen lomassa

To-Pe 12-17.30

La 10-15

Helsingin sanomien Kauklahti-juttu

Helsingin sanomat kävi joulukorttien jäljillä ja kirjoitti Kauklahden kylästä ja sen ihmisistä 12.12.2014. Juttuun täältä.  

Kauklahden kyläjoulu

Joulun alla järjestämme 13.12. Kauklahden Kyläjoulu -nimisen tapahtuman. Lucia-neito ja kuoro Kungsgårdsskolanista  kiertää Kauppamäellä ja muualla käyden esiintymässä eri paikoissa, mm. Elä ja Asu seniorikeskuksessa. Kauklahti Seuralla on oma infopiste tapahtuman aikana Life Story puodin tiloissa, missä seura pitää jouluarpajaiset ja myy joulukortteja. Klo 16 alkaen kulkee koko kylän läpi lyhtykulkue Kappelilta alkaen ja sinne päätyen. Olemme kannustaneet yrityksiä ottamaan osaa tapahtumaan luomalla joulutunnelmaa liikkeisiinsä ja sen edustalle. Kannustamme kaikkia 13.12. Kauppamäelle viihtymään ja mukaan lyhtykulkueeseen. Tapahtumasta tiedotamme tarkemmin vielä Facebook-sivuillamme ja muuten tarkemmin.

Kaavailta 1.12.2014

Seuraavaksi keskustelemme Kauklahden radan pohjoisen puolen kaavoituksesta ja rakentamisesta 1.12. Elä ja Asu seniorikeskuksessa klo 18. Paikalle tulee kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen. Jäteveden puhdistamon rakentaminen kehä III:n tuntumaan Blominmäkeen on alkamassa ja Lohjalle menevän ns. ELSA-radan linjaus osuu myös Kauklahden lähistölle. Keskustelemme siitä, miten em. rakentamishankkeet vaikuttavat alueella. Ainakin liikenteeseen niillä on vaikutuksia. Tämä keskustelu keskittyy erityisesti radan pohjoispuolelle. Myöhemmin järjestämme toisen tilaisuuden eteläpuolisen Kauklahden, Kurttilan ja Vanttilan rakentamisesta. 

Mankin junaliikenteestä keskusteltaessa tuli tarve tilaisuudelle, jossa puhuttaisiin laajemmin Mankin ja Luoman ja lähistön tulevaisuudesta. Tuo keskustelu yritetään vielä järjestää erikseen, kunhan saamme kaupungin johdosta sopivat tahot mukaan.

Tervetuloa 1.12. mukaan keskustelemaan! 

Kauklahti Seuran syksyn yhteenvetoa

Syksy on edennyt pitkälle ja joulukin jo lähenee. Kauklahti Seuran syksy alkoi Kauklahti-päivällä, joka keräsi mukavasti väkeä 23.8. Kauppamäelle sään epävakaisuudesta huolimatta. Sitä edeltänyt Kauklahden Kylälehti jaettiin alueen jokaiseen kotiin (paitsi ei mainoksia kaipaaville) ja lehti sai paljon myönteistä palautetta. Vastaava lehti tehdään taas ensi kesänä.

Vuoden Kauklahtelainen

Kauklahti -päivä toteutetaan ensi elokuussa ja tuolloin valitaan vuoden kauklahtelainen henkilö, ryhmä tai teko. Tiedotamme Vuoden kauklahtelaisen nimeämiskäytännöstä ja valintaperusteista vielä tarkemmin vuoden alkupuolella. Tämän vuoden kauklahtelaiseksi valittiin Tamara Waltzer ja Olavi Waltzer.  Molemmat ovat olleet Kauklahdessa vuosikymmenten ajan keskeisiä henkilöitä ja monessa mukana. Valitettavasti vain vähän ennen Kauklahti-päivää saimme tiedon Tamara Waltzerin menehtymisestä. Tästä syystä kunniakirjan luovutus tapahtuu erillisessä tilaisuudessa joulukuussa Olavi Waltzerille ja omaisille.

Mankin junaliikenne

Järjestimme Mankin junaliikenteestä keskustelutilaisuuden 3.11. ja paikalla oli reilu parikymmentä lasilaaksolaista sekä HSL:n liikennesuunnittelija Markus Elfström. HSL:n hallitus on juuri linjannut, että liikenne lakkaa Mankissa vuonna 2016 vain, mikäli alueelle ei ole osoittaa asuntorakentamisen riittävää tehostamista. Aiemmin päätös oli lakkautuksen suhteen ehdottomampi. Nyt me Kauklahti Seurassa aiomme aktivoida kaupunkia, jotta Mankin ja Luoman sekä kehä III:n alueen asuntorakentamispotentiaali selvitettäisiin ja otettaisiin käyttöön.

Lisätietoja ratasuunnitelmista

Espoon kaupunkiradan liikennöintiselvitys löytyy täältä. Mankin ja Luoman asemia on käsitelty luvuissa 6 sekä luvuissa 7.2 ja 7.4.

Tekstissä viitataan raportteihin "Liikenteellinen ja ratatekninen selvitys Espoo-Kirkkonummi lähijunaliikenteen kehittämisestä" (RHK 2009) ja "Rantaradan Helsinki-Turku ratatekninen ja liikenteellinen selvitys" (RHK 2008).

Nuo raportit ovat luettavissa Liikenneviraston nettisivuilta täältä sekä täältä.

Vuoden kauklahtelainen 2014 - Tamara ja Olavi Waltzer

Kauklahti Seura ry valitsi ensimmäistä kertaa vuoden kauklahtelaisen. Nimeäminen julkistettiin Kauklahti-päivässä 23.8.2014. Vuoden kauklahtelaiseksi nimettiin tällä kertaa kaksi henkilöä; Tamara Waltzer ja Olavi Waltzer.

Molemmat ovat olleet Kauklahdessa vuosikymmenten ajan keskeisiä henkilöitä ja monessa mukana. Kauklahden lasitehdas oli molempien elämässä keskeinen tekijä.  Tamara maalasi tehtaassa lasiesineitä ja Olavi eteni postipojasta lasin puhaltajaksi. Molemmat ovat lasinpuhaltajasukua, joiden matka Kauklahteen alkoi kaukaa. Olavin suku tuli Saksasta ja Tamaran Vladivostokista. Myös Tamaran isä ja veljet työskentelivät lasitehtaalla. Tehdas meni remonttiin vuonna 1951 ja sen toiminta päättyi. Lasitehtaan lopetettua toimintansa Kauklahdessa molemmat suuntasivat töihin muualle. Koti säilyi Kauklahdessa ja pariskunta nähtiin monenlaisissa Kauklahden aktiviteeteissa vuosien varrella.

85-vuotias Tamara Waltzer kävi vieraana Kauklahti Seuran lasitehtaan vaiheista kertovassa tilaisuudessa viime maaliskuussa. Hän lahjoitti Espoon kaupunginmuseolle valokuvan, jossa ovat hänen lasinpuhaltajaisänsä ja -veljensä. Kauklahden lasitehtaan vaiheista ja tuotannosta luennoinut Kaupunginmuseon kokoelmapäällikkö Pirkko Sillanpää ja Tamara Waltzer saivat lähes satapäiseltä yleisöltä runsaasti kiinnostavia kysymyksiä ja Tamara sai isot aplodit.

Kauklahti Seuran päätettyä vuoden kauklahtelaisen valinnasta, seuraan kantautui suru-uutinen. Tamara Waltzer oli kuollut  vain viikkoa ennen Kauklahti-päivää ja vuoden kauklahtelaisen julkistamistilaisuutta, missä Tamarankin oli tarkoitus olla mukana. Tamara ja Olavi Waltzerin valinta vuoden kauklahtelaiseksi julkistettiin Kauklahti-päivänä ja kunniakirja luovutetaan myöhemmin.

Ensi vuodesta alkaen vuoden kauklahtelaiseksi nimetään ehdotusten perusteella henkilö, hanke tai teko, joka on edistänyt tavalla tai toisella alueen viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä tai tunnettuisuutta. Kauklahti Seura julkistaa myöhemmin tarkemmat kriteerit ja valintamenettelyn.

 

Tamara Waltzer luovuttaa kuvan Espoon Kaupunginmuseolle Kauklahden kirjastossa maaliskuussa 2014. Pirkko Sillanpää vastaanottaa kuvan.

Halme on Kauklahden helmi

Kauklahdesta löytyy perinteinen leipomo, joka tunnetaan kauempanakin. Siitä, että yritys on toiminut Kauklahdessa jo yli 110 vuotta, on syytä olla ylpeä. Halme onkin Kauklahden helmi. Leipomon kahvila huokuu menneen ajan tunnelmaa ja sieltä saa tuoretta leipää ja muita herkkuja aamuseitsemästä alkaen. Kauklahti-päivänä 23.8. Halme on auki myös lauantaina.

Halmeen Leipomo on toiminut Kauklahdessa jo yli 110 vuotta

Leipomon perustaja Emil Halme aloitti leipomotoiminnan vuonna 1899 maalaistalossa Kauklahdessa. Emil Halme oli kotoisin Turun seudulta, jossa hän suoritti leipurin kisällinkirjan vuonna 1896.

Halmeen leivät leivotaan yhä tänä päivänkin samojen reseptien mukaan käyttäen imellystä ja hapanjuurta. Leivän lopullinen hieno aromi ja maku syntyvät tiiliuunin tasaisessa lämmössä. Käytössä on kaksi tiiliuunia, joista vanhempi on ollut lämpimänä yhtäjaksoisesti vuodesta 1952.

Halmeelta löytyvät leivonnaiset niin arkeen kuin juhlaan: Hapanleipää, Hildeleipää, Maalaisleipää, Kavrinkia, voipullaa, täytekakkuja, voileipäkakkuja ja muuta hyvää.

Halmeen leipomon konditoriamyymälä avaa ovensa kello seitsemän. Sieltä voi noutaa lämpimät sämpylät ja pullat jo aamiaispöytään!

Leipuri Emil Halme

Emil Halme syntyi Kaarinassa 15.5.1877, pääsi Turkuun leipurinoppiin 16-vuotiaana ja sai leipurin­kisällin arvon 1896. Oltuaan ensin töissä Holmbergin leipomossa Kirkkonummella hän muutti Espoon Kurtbyhyn, eli Kurttilaan ja perusti sinne pienen leipomon 1899. Seudun maalaistaloissa leivottiin itse omat leivät, mutta Halmeelle riitti asiakkaita Kallvikin ja Stensvikin tiilitehtaitten ja rantaradan rakennustyömaan väestä.

1901 Halme rakensi ensimmäisen varsinaisen leipomo­rakennuksensa Kauklahteen, Sakan isännältä Mauritz Hagmanilta alkuun vuokraamalleen ja sittemmin ostamalleen tontille. Leipomo toimii edelleen samalla tontilla nykyisten Kuninkaan­kartanontien ja Kauppa­mäen kulmassa Kauklahden keskustassa, jossa Halmeen 1928 valmistunut rapattu tiilirakennus on tärkeä osa kaupunkikuvaa. Emil Halme onnistui kasvat­tamaan tyhjästä aloittamansa yrityksen vakiintu­neeksi osaksi kauklahtelaista elämänmenoa.

Halme avioitui 1903 kauklahtelaisen rengintyttären Fanny Sjömanin kanssa. Perheen kotikieleksi tuli ruotsi, jota Emilkin osasi hyvin, vaikka hänen äidin­kielensä oli suomi. Emil Halme kuoli 7.3.1949. Hänen neljä poikaansa ja poikiensa jälkeläiset ovat jatkaneet leipomon toimintaa nyt jo toiselle vuosi­sadalle. Yrityk­sen nimenä oli välillä Bröder Halme – Veljekset Halme, kunnes se muutettiin 1986 nykyiseen muotoonsa Oy Emil Halme Ab.

Erik Bassen tie ja Emil Halmeen tie

Halmeen leipomon pohjoispuolinen tie on osa vanhaa Kuninkaantietä ja on ollut vuodesta 1974 nimeltään Erik Bassen tie – Erik Basses väg. Tiennimellä muiste­taan Erik Bassea, tunnettua 1500-luvun kauklahtelaista talonpoikais­purjehtijaa, joka harjoitti laajaa ulkomaan­kauppaa Tallinnan porvarien kanssa. Basse vei Suomen­lahden yli mm. voita, kalaa ja tervaa ja toi tänne ainakin viljaa ja suolaa.

Erik Bassen tie on katkaistu puolestavälistä tien rauhoittamiseksi läpiajolta. Tien erilliset osat on nimettävä eri nimillä mm. hälytysturvallisuuden ja yleisen opastettavuuden takia. Tästä syystä tien läntinen osuus, joka alkaa Halmeen leipomolta, sai leipomon perustajan ja tärkeän 1900-luvun kauklahte­laisen vaikuttajan mukaan uuden nimen, Emil Halmeen tie – Emil Halmes väg vuonna 2004. Erik Bassen tie jäi nimeksi tien itäosalle.

Lähde: http://www.emilhalme.fi/

Kauklahti Seura suhtautuu kriittisesti louhoshankkeeseen

Kauklahti Seura julkaisi allaolevan kannanoton 24.6.2014:

Espoonkartanon Louhoshanke uhkaa alueen luontoa ja asukkaiden viihtyisyyttä 

Kauklahti Seura ry suhtautuu kielteisesti mittavaan louhos- ja maanläjityshankkeeseen, jota on kaavailtu Espoonkartanon maille Kulmakorven eteläpuolelle Högbergetiin. Alue on valtava ja hankkeen vaikutukset kauaskantoiset. Itse louhinta kestäisi 35 vuotta ja läjitys jopa 100 vuotta. Mielestämme hankkeesta on mittavaa haittaa seudun nykyisille ja tuleville asukkaille. Alueen luonto ja eläimistö kärsisi ja myös asukkaiden virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet ja viihtyisyys heikkenisivät. Hanke haittaisi myös paikallista yritystoimintaa. Länsi-Espoossa Kirkkonummen rajalla olevat Kauklahden lähimaastot ovat luonnoltaan ainutlaatuista ja vehreää. Ne ovat nykyisellään arvokasta virkistys- ja luontoaluetta.

Hanke on maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan vastainen. Se myös vaikeuttaisi tulevaa pohjois- ja keskiosien yleiskaavoitusta. Me Kauklahti Seurassa toivomme, ettei hanke toteudu kaavaillussa muodossaan ja alue säilyy tuleville polville virkistyksen ja viihtyisän asutuksen mahdollistavana alueena.