Halme on Kauklahden helmi

Kauklahdesta löytyy perinteinen leipomo, joka tunnetaan kauempanakin. Siitä, että yritys on toiminut Kauklahdessa jo yli 110 vuotta, on syytä olla ylpeä. Halme onkin Kauklahden helmi. Leipomon kahvila huokuu menneen ajan tunnelmaa ja sieltä saa tuoretta leipää ja muita herkkuja aamuseitsemästä alkaen. Kauklahti-päivänä 23.8. Halme on auki myös lauantaina.

Halmeen Leipomo on toiminut Kauklahdessa jo yli 110 vuotta

Leipomon perustaja Emil Halme aloitti leipomotoiminnan vuonna 1899 maalaistalossa Kauklahdessa. Emil Halme oli kotoisin Turun seudulta, jossa hän suoritti leipurin kisällinkirjan vuonna 1896.

Halmeen leivät leivotaan yhä tänä päivänkin samojen reseptien mukaan käyttäen imellystä ja hapanjuurta. Leivän lopullinen hieno aromi ja maku syntyvät tiiliuunin tasaisessa lämmössä. Käytössä on kaksi tiiliuunia, joista vanhempi on ollut lämpimänä yhtäjaksoisesti vuodesta 1952.

Halmeelta löytyvät leivonnaiset niin arkeen kuin juhlaan: Hapanleipää, Hildeleipää, Maalaisleipää, Kavrinkia, voipullaa, täytekakkuja, voileipäkakkuja ja muuta hyvää.

Halmeen leipomon konditoriamyymälä avaa ovensa kello seitsemän. Sieltä voi noutaa lämpimät sämpylät ja pullat jo aamiaispöytään!

Leipuri Emil Halme

Emil Halme syntyi Kaarinassa 15.5.1877, pääsi Turkuun leipurinoppiin 16-vuotiaana ja sai leipurin­kisällin arvon 1896. Oltuaan ensin töissä Holmbergin leipomossa Kirkkonummella hän muutti Espoon Kurtbyhyn, eli Kurttilaan ja perusti sinne pienen leipomon 1899. Seudun maalaistaloissa leivottiin itse omat leivät, mutta Halmeelle riitti asiakkaita Kallvikin ja Stensvikin tiilitehtaitten ja rantaradan rakennustyömaan väestä.

1901 Halme rakensi ensimmäisen varsinaisen leipomo­rakennuksensa Kauklahteen, Sakan isännältä Mauritz Hagmanilta alkuun vuokraamalleen ja sittemmin ostamalleen tontille. Leipomo toimii edelleen samalla tontilla nykyisten Kuninkaan­kartanontien ja Kauppa­mäen kulmassa Kauklahden keskustassa, jossa Halmeen 1928 valmistunut rapattu tiilirakennus on tärkeä osa kaupunkikuvaa. Emil Halme onnistui kasvat­tamaan tyhjästä aloittamansa yrityksen vakiintu­neeksi osaksi kauklahtelaista elämänmenoa.

Halme avioitui 1903 kauklahtelaisen rengintyttären Fanny Sjömanin kanssa. Perheen kotikieleksi tuli ruotsi, jota Emilkin osasi hyvin, vaikka hänen äidin­kielensä oli suomi. Emil Halme kuoli 7.3.1949. Hänen neljä poikaansa ja poikiensa jälkeläiset ovat jatkaneet leipomon toimintaa nyt jo toiselle vuosi­sadalle. Yrityk­sen nimenä oli välillä Bröder Halme – Veljekset Halme, kunnes se muutettiin 1986 nykyiseen muotoonsa Oy Emil Halme Ab.

Erik Bassen tie ja Emil Halmeen tie

Halmeen leipomon pohjoispuolinen tie on osa vanhaa Kuninkaantietä ja on ollut vuodesta 1974 nimeltään Erik Bassen tie – Erik Basses väg. Tiennimellä muiste­taan Erik Bassea, tunnettua 1500-luvun kauklahtelaista talonpoikais­purjehtijaa, joka harjoitti laajaa ulkomaan­kauppaa Tallinnan porvarien kanssa. Basse vei Suomen­lahden yli mm. voita, kalaa ja tervaa ja toi tänne ainakin viljaa ja suolaa.

Erik Bassen tie on katkaistu puolestavälistä tien rauhoittamiseksi läpiajolta. Tien erilliset osat on nimettävä eri nimillä mm. hälytysturvallisuuden ja yleisen opastettavuuden takia. Tästä syystä tien läntinen osuus, joka alkaa Halmeen leipomolta, sai leipomon perustajan ja tärkeän 1900-luvun kauklahte­laisen vaikuttajan mukaan uuden nimen, Emil Halmeen tie – Emil Halmes väg vuonna 2004. Erik Bassen tie jäi nimeksi tien itäosalle.

Lähde: http://www.emilhalme.fi/