Historiallinen Kauklahti

Kauklahti on Espoon vanhimpia asuinpaikkoja. Alueen vanhimmat kylät ovat syntyneet jo keskiajalla: Espåby (Espoonkartanon alue), Mankby (Mankki), Träskby (Järvikylä), Köklax (Kauklahti), Mulby (Muulo), Kurtbacka (Kurttila) ja Fantsby (Vanttila). 1500-luvulla Kauklahden kylässä oli kymmenkunta rinteille rakennettua taloa: Bisa, Saka, Storbass, Lillbass, Skogbisa, Juus, Pellas ja Gesters. Tunnettuja olivat myös Guss (Lill-Guss), Sågars, Stormynt, Lillmynt, Hommas, Ervast, Bensuls ja Inglas.

Asutusta on ollut alueella jo kivikaudella. Mankinjoki ja Espoonjoki olivat muinoin leveitä ja vuolaita. Espoon kivikautiset asuinpaikat keskittyvät nykyisen Järvikylän alueelle. Myös Finnssistä ja Mynttilästä on löytynyt kivikauden aikaisia muinaisjäännöksiä.

Espoonkartanon merkitys on ollut myös suuri. Kartanon perusti Kustaa Vaasa kuninkaankartanoksi 1556.

Se muodostettiin yhdistämällä lähikylien tiloja. Suurtilalla oli aluksi peltoa 30 hehtaaria ja metsää 1200 hehtaaria. Alueita oli myös nykyisen Kirkkonummen puolella. Kartanon tiiliä tehtiin Espoon ensimmäisessä tiiliruukissa Brinkinmäellä. Kallvikissa oli 1600- luvulla kartanon laivaveistämö.

Mankinjoen ylittää Espoonkartanon alueella tiettävästi maan vanhin 1770-luvun kiviholvisilta, joka on myös museosilta. Lähistöllä Finnsinmäkeä hallitsee 1897 rakennettu kansanopiston päärakennus ja 1909 valmistunut oppilasasuntola. Pihan itäosassa sijaitsee Finnsin entinen kestikievarirakennus 1860-luvulta rakennusten eteläpuolitse kulkevan Suuren Rantatien varressa.

Vuonna 1909 perustettiin Oy Esbogård Ab, jonka osakkeet osti valtioneuvos August Ramsay 1914. Tästä lähtien kartano on ollut tämän perheyhtiön omistuksessa. Kartanorakennus tyylirestauroitiin perusteellisesti 1914-1915.

Kauklahden sijainti on aina ollut liikenteellisesti edullinen. Jokien lisäksi Suuri Rantatie, eli Kuninkaantie kulkee kylän halki ja merenrantaan on lyhyt matka. Lisäksi vuonna 1903 valmistui Turun rata. Alueelle syntyi teollisuutta jo 1800-luvulla, mm. useita tiilitehtaita. Åminnen tiilitehtaan entiseen rakennukseen perustettiin 1923 Kauklahden lasitehdas, joka oli eräs Espoon suurimpia teollisia työnantajia. Kauklahden lasitehtaasta tuli 1935 Oy Riihimäen tytäryhtiö ja samalla se sai nimekseen Kauklahden lasitehdas Oy - Köklax Glasbruks Ab.

Lasitehdas paloi vuonna 1946 ja uusi rakennettiin nopeasti tilalle. Tehdas lakkautettiin kuitenkin vuonna 1951 ja tuotanto siirtyi Riihimäelle. Nykyisin tiloissa toimii Kuusakoski Oy. Lasinpuhaltajille tarjottiin työtä Riihimäeltä, mutta useimmat eivät halunneet lähteä. Moni lasitehtaalainen oli juuri rakentanut itselleen oman talon rintamamiestontille.

Kauklahden historiaan voi tutustua myös mm. Espoon Kaupunginmuseon näyttelyssä Tuhat tarinaa Espoosta WeeGee-talolla. Myös Kauklahti Seura jatkaa historiatilaisuuksien sarjaa.

Kauklahden historiasta lisää

www: Tony Hagerlund - Kauklahden historia osa 1, 2 ja 3

www: Esbogård - historia http://www.esbogard.fi/etusivu.html

www: museovirasto - Espoonkartano

www: Eläköön eilinen -blogi

Kirja: Marja-Liisa Lindell: Kauklahti, Kotikylämme

Julkaisu: Espoon Kaupunginmuseo: Kauklahden lasitehdas