Välähdyksiä Kauklahden nimestä ja vaiheista

Vuosia sitten eräs sulhasmies ehdotti minulle Kauklahden nimen suomennokseksi keittiölohta. Köklax nimessä oli selvästi kök ja lax, keittiö ja lohi. Sutjakka käännös, muttei osunut aivan kohdalleen.  Lohta varmaan merestä saatiin ja jokien nousuvesistä, mutta nimen aineksia se ei ihan antanut.

Heikki Hurtta kirjoitti Kauklahden nimestä Helsingin Sanomissa 17.9.2006 kiinnostavasti ja tiivisti näin:

”Suomen kauka ( kauka, kaukainen ym.) onkin ilmeisesti aikaisemmin tarkoittanut juuri ”pitkää”. Merkitys näkyy yhä adverbista kauan, jonka merkitys on ”pitkän aikaa”. Samalla lailla ovat Kauka-alkuiset paikannimet säilöneet kauka-sanan aiemman merkityksen, mikä osaltaan kertoo niiden nimien vanhuudesta. Espoon Kauklaksi, josta sittemmin tuli Köklax ja lopulta Kauklahti, on etelärannikon vanhimpia suomalaisia nimiä, nimenä ainakin 1000 vuoden ikäinen” – Suomenkielinen Kauklahti nimi tuli käyttöön vuonna 1925, se oli rautatieaseman nimi.

Virolaisilla on aikojen saatossa ollut paljonkin intressejä tähän suuntaan. Uudenmaan ja Espoonkin rannikkoseudun nimissä ovat esillä monet Viroon liittyvät nimet. Lienevätkö Padisen sisteriolaiset munkit liikkuneet täälläkin niin kuin muuallakin Uudellamaalla.

Kieltolain ja Porkkalan ajoista

Kauklahti on ollut nimi pitkälle lahdensuulle, jossa oli paljon mahdollisuuksia kauppaan ja tuotteiden vaihtoon.

Kieltolain 1919-1932 aikana  oli melkoista viinarallia erityisesti Vironmaalta. Viina vei ja toi köyhyyttä tai rikkautta. Kallvik taisi olla keskeinen salakuljetuspaikka täälläpäin. Myöskään Porkkalan vuokra-alueen aikana Kauklahden vesialueiden rantojen asukkailla ei ollut helppoa. Niitä valvottiin jatkuvasti ja tarkkaan. Ydinosa vanhoista kauklahtelaisista muistaa Porkkalan ajan, junien ikkunoiden sulkemisen Kauklahdessa ja avaamisen Tähtelässä ja taas päinvastoin.  Myös Porkkalan vuokra-alueen aikana oli paljon pirtua liikenteessä.

Vanhaa Kauklahtea

Koko Espoon vanhimmaksi yhtenäisesti asutuksi kylänmäeksi on arveltu Kauklahden kappelin aluetta. Rinteellä on ollut monia pieniä mökkejä, joissa on ollut puutarhoja ja monenlaista kasvillisuutta. Vieläkin lehtimetsikössä on villejä omenapuita ja marjapensaita. Kappeli on kuin osa vahaa puutarhaa, vanhojen omenapuiden marjapensaiden keskellä. Kappelin alueella on viinimarjapensaita ja hedelmäpuita edelleenkin muistuttamassa aikaisemmasta kylänmäen elämästä.

Marja-Liisa Nokelainen

Lähde: Kotimaisten kielten keskus: Mikä on Kauklahti?