Entisen terveyskeskuksen paikalle tarvitaan myös palvelutiloja

Espoon kaupunki suunnittelee rakentamista entisen terveyskeskuksen tontille. Vireillä on kaavamuutos, jossa paikalle rakennettaisiin senioriasuntoja. Asiasta voi antaa kirjallisen mielipiteen kaupungin kirjaamoon, jos haluaa vaikuttaa kaavan sisältöön. Aikaa on 16.12.2014 asti. Kauklahti Seura halusi sanoa vireillä olevasta Hansakallion kaavamuutoksesta seuraavaa:

"Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuntojen sijoittuminen puretun Kauklahden lähipalvelukeskuksen tontille osoitteessa Hansakallio 3. Tontille on tarkoitus rakentaa senioriasuntoja. Muutoksen myötä luovutaan julkisten palveluiden Y -merkinnästä ja kohteen rakennusoikeus kasvaa merkittävästi.

Kauklahti Seura pitää senioriasumista kannatettavana Elä- ja Asu seniorikeskuksen läheisyydessä. Sen sijaan emme kannata Y-merkinnästä luopumista kokonaan. Alue on hyvin keskeisellä paikalla ja kasvavalla alueella on hyvä pitää varaus erilaisia julkisia palveluita varten. Alueen asukasmäärä kasvaa voimakkaasti alueen runsaan asuntorakentamisen vuoksi. Palveluiden tarve tulee siis tulevaisuudessa kasvamaan eikä vähenemään. Kaavailtu rakennus vaikuttaa liian massiiviselta ja se varjostaa myös seniorikeskuksen näkymiä sekä viereistä asuinrakennusta. Myös vanhan leikkipuiston leikkimaastot jäävät rakennuksen alle.

Ehdotamme, että rakennuksen muotoa ja kokoa mietitään uudelleen. Rakennus ei saisi muodosta liian hallitsevaa maamerkkiä näin keskeiselle paikalle, eikä se saisi varjosta seniorikeskuksen ja viereisen asuinrakennuksen näkymiä eikä peittää vanhaa leikkipuistoalueen metsikköä kokonaan.

Esitämme, että maanluovutusopimukseen kirjataan ehdoksi rakentamisen kohdistaminen vain senioreille ja vajaakykyisille. Tätä menettelyä ehdotti kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen 1.12.2014 Kauklahden kaavaillassa sen turvaamiseksi, ettei asuntoja myöhemmin myydä muille kohderyhmille.

Lisäksi ehdotamme, että maantason tilojen edellytetään olevan varattuna palvelu- ja liiketiloiksi. Kohteeseen voisi ajatella tulevaisuuden palvelutoria, joka voisi jatkossa palvella joustavasti vaikkapa terveydenhoitajan tai neuvolan vastaanottopisteenä sekä yhteispalvelupisteenä, josta saisi ladattua mm. joukkoliikennelippuja.

Toivomme, että näkemyksemme huomioidaan kaavan jatkovalmistelussa."

Kannattaa tutustua kaava-aineistoon ja lausua oma mielipiteensä, jos haluaa vaikuttaa asiaan. Kaavaan voi tutustua täältä.

Kauklahden kyläjoulu

Kauklahti-joulukortit

Kauklahti Seura on teettänyt Kauklahti-aiheisia joulukortteja. Ne on tehnyt taiteilija Tuikku Tenhovuori (www.tuikkutenhovuori.com). Kortteja on kolmenlaisia. Niissä on ikuistettuna niin Kauppamäkeä kuin Palolammen mystistä talvitunnelmaakin. Kortteja ostamalla voit tukea seuran stipendi- ja muuta toimintaa. Kortit ovat yksilöllisiä ja uniikkeja, eikä niitä saa mistään muualta. Samalla joulukortti tuo vastaanottajalleen tunnelmalliset jouluterveiset  Kauklahdesta. 

Kortit ovat kaksiosaisia (taitettuna 12x12 cm). Kortin hinta kuorineen on 3 euroa/ kpl. 

Isommille määrille hinta on seuraava:

-25-44 kortin erä, 2,50 euroa kappale

-vähintään 45 kortin erä, 2 euroa kappale.

Kortit tulevat perjantaina myyntiin Kauklahden LifeStory-puotiin sen aukioloaikoina. 

Puodin aukioloajat ovat: 

Ma-Ke oven ollessa auki hoitojen lomassa

To-Pe 12-17.30

La 10-15

Helsingin sanomien Kauklahti-juttu

Helsingin sanomat kävi joulukorttien jäljillä ja kirjoitti Kauklahden kylästä ja sen ihmisistä 12.12.2014. Juttuun täältä.  

Kauklahden kyläjoulu

Joulun alla järjestämme 13.12. Kauklahden Kyläjoulu -nimisen tapahtuman. Lucia-neito ja kuoro Kungsgårdsskolanista  kiertää Kauppamäellä ja muualla käyden esiintymässä eri paikoissa, mm. Elä ja Asu seniorikeskuksessa. Kauklahti Seuralla on oma infopiste tapahtuman aikana Life Story puodin tiloissa, missä seura pitää jouluarpajaiset ja myy joulukortteja. Klo 16 alkaen kulkee koko kylän läpi lyhtykulkue Kappelilta alkaen ja sinne päätyen. Olemme kannustaneet yrityksiä ottamaan osaa tapahtumaan luomalla joulutunnelmaa liikkeisiinsä ja sen edustalle. Kannustamme kaikkia 13.12. Kauppamäelle viihtymään ja mukaan lyhtykulkueeseen. Tapahtumasta tiedotamme tarkemmin vielä Facebook-sivuillamme ja muuten tarkemmin.

Kaavailta 1.12.2014

Seuraavaksi keskustelemme Kauklahden radan pohjoisen puolen kaavoituksesta ja rakentamisesta 1.12. Elä ja Asu seniorikeskuksessa klo 18. Paikalle tulee kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen. Jäteveden puhdistamon rakentaminen kehä III:n tuntumaan Blominmäkeen on alkamassa ja Lohjalle menevän ns. ELSA-radan linjaus osuu myös Kauklahden lähistölle. Keskustelemme siitä, miten em. rakentamishankkeet vaikuttavat alueella. Ainakin liikenteeseen niillä on vaikutuksia. Tämä keskustelu keskittyy erityisesti radan pohjoispuolelle. Myöhemmin järjestämme toisen tilaisuuden eteläpuolisen Kauklahden, Kurttilan ja Vanttilan rakentamisesta. 

Mankin junaliikenteestä keskusteltaessa tuli tarve tilaisuudelle, jossa puhuttaisiin laajemmin Mankin ja Luoman ja lähistön tulevaisuudesta. Tuo keskustelu yritetään vielä järjestää erikseen, kunhan saamme kaupungin johdosta sopivat tahot mukaan.

Tervetuloa 1.12. mukaan keskustelemaan! 

Kauklahti Seuran syksyn yhteenvetoa

Syksy on edennyt pitkälle ja joulukin jo lähenee. Kauklahti Seuran syksy alkoi Kauklahti-päivällä, joka keräsi mukavasti väkeä 23.8. Kauppamäelle sään epävakaisuudesta huolimatta. Sitä edeltänyt Kauklahden Kylälehti jaettiin alueen jokaiseen kotiin (paitsi ei mainoksia kaipaaville) ja lehti sai paljon myönteistä palautetta. Vastaava lehti tehdään taas ensi kesänä.

Vuoden Kauklahtelainen

Kauklahti -päivä toteutetaan ensi elokuussa ja tuolloin valitaan vuoden kauklahtelainen henkilö, ryhmä tai teko. Tiedotamme Vuoden kauklahtelaisen nimeämiskäytännöstä ja valintaperusteista vielä tarkemmin vuoden alkupuolella. Tämän vuoden kauklahtelaiseksi valittiin Tamara Waltzer ja Olavi Waltzer.  Molemmat ovat olleet Kauklahdessa vuosikymmenten ajan keskeisiä henkilöitä ja monessa mukana. Valitettavasti vain vähän ennen Kauklahti-päivää saimme tiedon Tamara Waltzerin menehtymisestä. Tästä syystä kunniakirjan luovutus tapahtuu erillisessä tilaisuudessa joulukuussa Olavi Waltzerille ja omaisille.

Mankin junaliikenne

Järjestimme Mankin junaliikenteestä keskustelutilaisuuden 3.11. ja paikalla oli reilu parikymmentä lasilaaksolaista sekä HSL:n liikennesuunnittelija Markus Elfström. HSL:n hallitus on juuri linjannut, että liikenne lakkaa Mankissa vuonna 2016 vain, mikäli alueelle ei ole osoittaa asuntorakentamisen riittävää tehostamista. Aiemmin päätös oli lakkautuksen suhteen ehdottomampi. Nyt me Kauklahti Seurassa aiomme aktivoida kaupunkia, jotta Mankin ja Luoman sekä kehä III:n alueen asuntorakentamispotentiaali selvitettäisiin ja otettaisiin käyttöön.

Lisätietoja ratasuunnitelmista

Espoon kaupunkiradan liikennöintiselvitys löytyy täältä. Mankin ja Luoman asemia on käsitelty luvuissa 6 sekä luvuissa 7.2 ja 7.4.

Tekstissä viitataan raportteihin "Liikenteellinen ja ratatekninen selvitys Espoo-Kirkkonummi lähijunaliikenteen kehittämisestä" (RHK 2009) ja "Rantaradan Helsinki-Turku ratatekninen ja liikenteellinen selvitys" (RHK 2008).

Nuo raportit ovat luettavissa Liikenneviraston nettisivuilta täältä sekä täältä.

Vuoden kauklahtelainen 2014 - Tamara ja Olavi Waltzer

Kauklahti Seura ry valitsi ensimmäistä kertaa vuoden kauklahtelaisen. Nimeäminen julkistettiin Kauklahti-päivässä 23.8.2014. Vuoden kauklahtelaiseksi nimettiin tällä kertaa kaksi henkilöä; Tamara Waltzer ja Olavi Waltzer.

Molemmat ovat olleet Kauklahdessa vuosikymmenten ajan keskeisiä henkilöitä ja monessa mukana. Kauklahden lasitehdas oli molempien elämässä keskeinen tekijä.  Tamara maalasi tehtaassa lasiesineitä ja Olavi eteni postipojasta lasin puhaltajaksi. Molemmat ovat lasinpuhaltajasukua, joiden matka Kauklahteen alkoi kaukaa. Olavin suku tuli Saksasta ja Tamaran Vladivostokista. Myös Tamaran isä ja veljet työskentelivät lasitehtaalla. Tehdas meni remonttiin vuonna 1951 ja sen toiminta päättyi. Lasitehtaan lopetettua toimintansa Kauklahdessa molemmat suuntasivat töihin muualle. Koti säilyi Kauklahdessa ja pariskunta nähtiin monenlaisissa Kauklahden aktiviteeteissa vuosien varrella.

85-vuotias Tamara Waltzer kävi vieraana Kauklahti Seuran lasitehtaan vaiheista kertovassa tilaisuudessa viime maaliskuussa. Hän lahjoitti Espoon kaupunginmuseolle valokuvan, jossa ovat hänen lasinpuhaltajaisänsä ja -veljensä. Kauklahden lasitehtaan vaiheista ja tuotannosta luennoinut Kaupunginmuseon kokoelmapäällikkö Pirkko Sillanpää ja Tamara Waltzer saivat lähes satapäiseltä yleisöltä runsaasti kiinnostavia kysymyksiä ja Tamara sai isot aplodit.

Kauklahti Seuran päätettyä vuoden kauklahtelaisen valinnasta, seuraan kantautui suru-uutinen. Tamara Waltzer oli kuollut  vain viikkoa ennen Kauklahti-päivää ja vuoden kauklahtelaisen julkistamistilaisuutta, missä Tamarankin oli tarkoitus olla mukana. Tamara ja Olavi Waltzerin valinta vuoden kauklahtelaiseksi julkistettiin Kauklahti-päivänä ja kunniakirja luovutetaan myöhemmin.

Ensi vuodesta alkaen vuoden kauklahtelaiseksi nimetään ehdotusten perusteella henkilö, hanke tai teko, joka on edistänyt tavalla tai toisella alueen viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä tai tunnettuisuutta. Kauklahti Seura julkistaa myöhemmin tarkemmat kriteerit ja valintamenettelyn.

 

Tamara Waltzer luovuttaa kuvan Espoon Kaupunginmuseolle Kauklahden kirjastossa maaliskuussa 2014. Pirkko Sillanpää vastaanottaa kuvan.

Halme on Kauklahden helmi

Kauklahdesta löytyy perinteinen leipomo, joka tunnetaan kauempanakin. Siitä, että yritys on toiminut Kauklahdessa jo yli 110 vuotta, on syytä olla ylpeä. Halme onkin Kauklahden helmi. Leipomon kahvila huokuu menneen ajan tunnelmaa ja sieltä saa tuoretta leipää ja muita herkkuja aamuseitsemästä alkaen. Kauklahti-päivänä 23.8. Halme on auki myös lauantaina.

Halmeen Leipomo on toiminut Kauklahdessa jo yli 110 vuotta

Leipomon perustaja Emil Halme aloitti leipomotoiminnan vuonna 1899 maalaistalossa Kauklahdessa. Emil Halme oli kotoisin Turun seudulta, jossa hän suoritti leipurin kisällinkirjan vuonna 1896.

Halmeen leivät leivotaan yhä tänä päivänkin samojen reseptien mukaan käyttäen imellystä ja hapanjuurta. Leivän lopullinen hieno aromi ja maku syntyvät tiiliuunin tasaisessa lämmössä. Käytössä on kaksi tiiliuunia, joista vanhempi on ollut lämpimänä yhtäjaksoisesti vuodesta 1952.

Halmeelta löytyvät leivonnaiset niin arkeen kuin juhlaan: Hapanleipää, Hildeleipää, Maalaisleipää, Kavrinkia, voipullaa, täytekakkuja, voileipäkakkuja ja muuta hyvää.

Halmeen leipomon konditoriamyymälä avaa ovensa kello seitsemän. Sieltä voi noutaa lämpimät sämpylät ja pullat jo aamiaispöytään!

Leipuri Emil Halme

Emil Halme syntyi Kaarinassa 15.5.1877, pääsi Turkuun leipurinoppiin 16-vuotiaana ja sai leipurin­kisällin arvon 1896. Oltuaan ensin töissä Holmbergin leipomossa Kirkkonummella hän muutti Espoon Kurtbyhyn, eli Kurttilaan ja perusti sinne pienen leipomon 1899. Seudun maalaistaloissa leivottiin itse omat leivät, mutta Halmeelle riitti asiakkaita Kallvikin ja Stensvikin tiilitehtaitten ja rantaradan rakennustyömaan väestä.

1901 Halme rakensi ensimmäisen varsinaisen leipomo­rakennuksensa Kauklahteen, Sakan isännältä Mauritz Hagmanilta alkuun vuokraamalleen ja sittemmin ostamalleen tontille. Leipomo toimii edelleen samalla tontilla nykyisten Kuninkaan­kartanontien ja Kauppa­mäen kulmassa Kauklahden keskustassa, jossa Halmeen 1928 valmistunut rapattu tiilirakennus on tärkeä osa kaupunkikuvaa. Emil Halme onnistui kasvat­tamaan tyhjästä aloittamansa yrityksen vakiintu­neeksi osaksi kauklahtelaista elämänmenoa.

Halme avioitui 1903 kauklahtelaisen rengintyttären Fanny Sjömanin kanssa. Perheen kotikieleksi tuli ruotsi, jota Emilkin osasi hyvin, vaikka hänen äidin­kielensä oli suomi. Emil Halme kuoli 7.3.1949. Hänen neljä poikaansa ja poikiensa jälkeläiset ovat jatkaneet leipomon toimintaa nyt jo toiselle vuosi­sadalle. Yrityk­sen nimenä oli välillä Bröder Halme – Veljekset Halme, kunnes se muutettiin 1986 nykyiseen muotoonsa Oy Emil Halme Ab.

Erik Bassen tie ja Emil Halmeen tie

Halmeen leipomon pohjoispuolinen tie on osa vanhaa Kuninkaantietä ja on ollut vuodesta 1974 nimeltään Erik Bassen tie – Erik Basses väg. Tiennimellä muiste­taan Erik Bassea, tunnettua 1500-luvun kauklahtelaista talonpoikais­purjehtijaa, joka harjoitti laajaa ulkomaan­kauppaa Tallinnan porvarien kanssa. Basse vei Suomen­lahden yli mm. voita, kalaa ja tervaa ja toi tänne ainakin viljaa ja suolaa.

Erik Bassen tie on katkaistu puolestavälistä tien rauhoittamiseksi läpiajolta. Tien erilliset osat on nimettävä eri nimillä mm. hälytysturvallisuuden ja yleisen opastettavuuden takia. Tästä syystä tien läntinen osuus, joka alkaa Halmeen leipomolta, sai leipomon perustajan ja tärkeän 1900-luvun kauklahte­laisen vaikuttajan mukaan uuden nimen, Emil Halmeen tie – Emil Halmes väg vuonna 2004. Erik Bassen tie jäi nimeksi tien itäosalle.

Lähde: http://www.emilhalme.fi/

Kauklahti Seura suhtautuu kriittisesti louhoshankkeeseen

Kauklahti Seura julkaisi allaolevan kannanoton 24.6.2014:

Espoonkartanon Louhoshanke uhkaa alueen luontoa ja asukkaiden viihtyisyyttä 

Kauklahti Seura ry suhtautuu kielteisesti mittavaan louhos- ja maanläjityshankkeeseen, jota on kaavailtu Espoonkartanon maille Kulmakorven eteläpuolelle Högbergetiin. Alue on valtava ja hankkeen vaikutukset kauaskantoiset. Itse louhinta kestäisi 35 vuotta ja läjitys jopa 100 vuotta. Mielestämme hankkeesta on mittavaa haittaa seudun nykyisille ja tuleville asukkaille. Alueen luonto ja eläimistö kärsisi ja myös asukkaiden virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet ja viihtyisyys heikkenisivät. Hanke haittaisi myös paikallista yritystoimintaa. Länsi-Espoossa Kirkkonummen rajalla olevat Kauklahden lähimaastot ovat luonnoltaan ainutlaatuista ja vehreää. Ne ovat nykyisellään arvokasta virkistys- ja luontoaluetta.

Hanke on maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavan vastainen. Se myös vaikeuttaisi tulevaa pohjois- ja keskiosien yleiskaavoitusta. Me Kauklahti Seurassa toivomme, ettei hanke toteudu kaavaillussa muodossaan ja alue säilyy tuleville polville virkistyksen ja viihtyisän asutuksen mahdollistavana alueena.

Tervetuloa Kauklahti-päivään Kappelille ja Kauppamäelle!

Kauklahti Seura ry järjestää Kauklahti-päivän lauantaina 23.8. klo 10-18 Kappelilla ja Kauppamäellä. Seurakunta on myös järjestelyissä mukana.

Ohjelmassa on kaikille avoin ja maksuton katukirpputori klo 10-14 Kappelin edustalla ja tarvittaessa Kauppamäen kadun varrella. Lisäksi luvassa on sirkusakrobatiaa ja tanssia, Kuninkaantien taiteilijat ry taidenäyttely, tulevaisuustyöpaja, kasvomaalausta sekä pinssi-, kruunu- ja kaarnaveneaskartelua. Onnea voi koettaa onnenpyörässä ja lisäksi ihmetellä kauklahtelaisten kanojen tepsutusta. Myös kaarnaveneiden uittoa sekä musiikkia ja muisteloita on luvassa.

Päivän ohjelma:

klo 9.30─14 Kirpputori kappelin pihassa. Onnenpyörä, kanoja, lapsille pinssi- ja kruunuaskartelua.
klo 9.30─18 Kuninkaantien taiteilijoiden myyntinäyttely kappelin aulassa.

klo 10.00 Sirkusakrobatiaa ja tanssia kirpputorilla ja apteekin läheisyydessä, Noora ja Emmi Luoto.
klo 11─13 Lohikeitto/kasviskeitto 5 € / 4 €, maksu Kosen seurakunnan hyväksi.
klo 14.00 Lapsiperheiden kaarnaveneiden uittamisretki Espoonjoelle kappelin pihasta.
klo 16─18 Muisteloita ja musiikkia kappelissa. Kauklahtelaiset, mm. Kongosta, Sudanista ja Kamputseasta muuttaneet muistelevat millaista oli tulla Kauklahteen. Vuoden 2014 kauklahtelaisen julkistaminen. Musiikista vastaavat Marja Antila ja Leena Talvio.

Lisätietoja:

www.facebook.com/Kauklahtiseura

www.facebook.com/events/1439249586345645/

Tietoa Kauklahti Seurasta

Kuvassa vasemmalta oikealle: Hanne Österberg, Susanna Rahkonen, Helka Pänssinen, Helkan kana Musti, Heli Halava ja Marja-Liisa Nokelainen.

Kauklahti Seura ry (Köklax Gillet rf) toimii Suur-Kauklahden alueella. Seura kokoaa alueen asukkaita yhteen vaikuttamaan alueen viihtyisyyteen sekä alueen kehittämiseen. Seuran vuosikokouksessa valitaan vuosittain johtokunta, joka suunnittelee ja koordinoi toimintaa. Seuran puheenjohtajana toimii Susanna Rahkonen ja varapuheenjohtajana Marja-Liisa Nokelainen. Muut johtokunnan jäsenet ovat Leena Savisalo, Heli Halava, Ville Ylitalo, Helka Pärssinen, Hanne Österberg, Leevi Kuokkanen ja Heidi Hatakka. Kolme jälkimmäistä ovat varajäseniä, mutta käytännössä kaikki saavat osallistua täysipainoisesti seuran toimintaan. Johtokunnan jäsenmäärän lisääminen sääntömuutoksella on harkinnassa. Myös johtokunnan kokousten avaaminen ja tiedottamisen tehostaminen ovat tulevaisuuden kehittämiskohteita.

Tämän vuoden toiminnan painopisteenä on alueen asukkaiden tavoittaminen sekä alueella toimivien ihmisten yhteen kokoaminen.  Tarkoituksenamme on tehdä seuraa tunnetuksi, saada ihmisiä mukaan toimintaan sekä kerätä heiltä ideoita alueen ja seuran toiminnan kehittämiseksi. Kauklahti Seura vaikuttaa myös aluetta koskevaan päätöksentekoon ja valvoo Kauklahden alueen etua. Tämä koskee mm. rakentamista, kaavoitusta, joukkoliikenneyhteyksiä ja palveluita. Haluamme kehittää Kauklahtea viihtyisänä puutarhamaisena asuinalueena, jossa luonto ja palvelut ovat lähellä ja jossa joukkoliikenneyhteydet toimivat. Näissä riittää tehtävää.

Kauklahti Seura pyrkii verkostoitumaan alueen eri toimijoiden kesken ja tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä. Tilaisuutemme ovat kaikille avoimia ja pyrimme tiedottamaan tapahtumista seuran Facebook-sivuilla. Jäseneksi voi liittyä maksamalla 8 euron vuotuisen jäsenmaksun seuran tilille. Tiedonantokohtaan kirjoitetaan oma nimi ja sähköposti- tai postiosoite. Jäsenyys on edullinen, mutta tehokas tapa osallistua ja tukea oman asuinalueen kehittämistoimintaa.

Tilinumero on FI89 8000 1500 8815 20.

Kauklahti-päivä 2013 Kauppamäellä

**

Seuran nimen kirjoitusasu saatta ihmetyttää joitakin oikeinkirjoituksesta tarkkoja ihmisiä. Nimi on peräisin vuodelta 1972 ja on rekisteröity yhdistysrekisteriin mainitussa muodossaan. Nimi saattaa saada väliviivan lähiaikoina. 

Puheenjohtajan tervehdys

Kauklahti Seura julkaisi tiedotelehden,nimeltään Kauklahden Kylälehti, jota on nyt jaettu koko Suur-Kauklahden alueelle. Lehti on pyritty jakamaan joka kotiin, mutta "ei mainoksia" ja "ei ilmaisjakelua" -kyltit ovat aiheuttaneet jakajille päänvaivaa. Joskus lehti on sujautettu laatikkoon, joskus ei. Tiedotteemme ei ole pelkkä mainos, minkä vuoksi tulkinta on joskus kallistunut jakelun puolelle. Jos lehteä ei ole tullut ja sen kuitenkin haluaa saada, kannattaa käydä kirjastossa. Siellä lehtiä on jonkin verran saatavilla. Tässä blogissa on myös koottuna kirjoitukset, joita lehdessäkin oli. Seuraava lehti ilmestyy näillä näkymin ensi elokuussa. Ilmoittajat voivat siis jo varautua, sillä lehdessä voi myös julkaista mainoksia. Seuraavassa lehteen kirjoittamani tervehdys, joka sopii jaettavaksi myös täällä blogissa.

"Hyvät kyläläiset,

käsissäsi on Kauklahti Seuran tiedotelehti, joka jaetaan joka kotiin Kauklahden alueella. Me Kauklahti Seurassa valvomme koko Kauklahden laajan alueen etua. Asuitpa siis Kauklahden asuntomessualueen tuntumassa, Vanttilassa, Kurttilassa, Lasilaaksossa, Espoonkartanossa tai Järvikylässä tai näiden lähistöllä, olet kauklahtelainen. Näin me seurassa ajattelemme.

Kerromme tässä lehdessä seuramme toiminnasta ja tulevasta Kauklahti-päivästä 23.8.2014. Päivää vietetään Kauppamäellä Kappelin lähistöllä ja kutsumme kaikkia alueen yhteisöjä mukaan tekemään tapahtumaa sellaiseksi kuin sen itse haluamme. Toivotamme tervetulleiksi kirpputorimyyjät, esiintyjät ja kaikenlaiset muut ideat.

Haluamme Kauklahti Seurassa vahvistaa kylämäisen alueemme yhteisöllisyyttä ja lisätä alueemme viihtyisyyttä. Haluamme vahvistaa Kauklahden alueen asemaa ja tunnettuutta paitsi alueen asukkaiden silmissä, myös espoolaisessa päätöksenteossa. Samalla kirkastamme oman alueemme roolia. Haluamme seurassa jatkaa historiatilaisuuksien sarjaa, jotta alueemme todella runsas ja elävä historia tulisi tutuksi. Pidimme jo tilaisuudet Espoonkartanon ja Lasitehtaan historiasta, mutta tuntuu siltä, että historiasta olisi kiinnostava kuulla lisää. Olisi esimerkiksi hauska järjestää tapahtuma, jossa lasitehtaan lasiesineitä olisi esillä Antiikkia Antiikkia -ohjelman tapaan. Paljon muitakin ehdotuksia on varmasti itse kullakin. Niistä olisi kiinnostava kuulla lisää. Pidämme ideointityöpajan Kauklahti-päivässä, joten tervetuloa mukaan!

Paikallista toimintaamme voi tukea maksamalla Kauklahti Seuran tämän vuoden jäsenmaksu, joka on 8 euroa. Nähdään Kauklahti -päivänä lauantaina 23.8.!"

Susanna Rahkonen

Kauklahti Seuran puheenjohtaja

Kaupunginvaltuutettu

Historiallinen Kauklahti

Kauklahti on Espoon vanhimpia asuinpaikkoja.  Alueen vanhimmat kylät ovat syntyneet jo keskiajalla: Espåby (Espoonkartanon alue), Mankby (Mankki), Träskby (Järvikylä), Köklax (Kauklahti), Mulby (Muulo), Kurtbacka (Kurttila) ja Fantsby (Vanttila). 1500-luvulla Kauklahden kylässä oli kymmenkunta rinteille rakennettua taloa: Bisa, Saka, Storbass, Lillbass, Skogbisa, Juus, Pellas ja Gesters. Tunnettuja olivat myös Guss (Lill-Guss), Sågars, Stormynt, Lillmynt, Hommas, Ervast, Bensuls ja Inglas. 

Asutusta on ollut alueella jo kivikaudella. Mankinjoki ja Espoonjoki olivat muinoin leveitä ja vuolaita. Espoon kivikautiset asuinpaikat keskittyvät nykyisen Järvikylän alueelle. Myös Finnssistä ja Mynttilästä on löytynyt kivikauden aikaisia muinaisjäännöksiä.  

Espoonkartanon merkitys on ollut myös suuri. Kartanon perusti Kustaa Vaasa kuninkaankartanoksi 1556. 

Se muodostettiin yhdistämällä lähikylien tiloja. Suurtilalla oli aluksi peltoa 30 hehtaaria ja metsää 1200 hehtaaria. Alueita oli myös nykyisen Kirkkonummen puolella. Kartanon tiiliä tehtiin Espoon ensimmäisessä tiiliruukissa Brinkinmäellä. Kallvikissa oli 1600- luvulla kartanon laivaveistämö.

Mankinjoen ylittää Espoonkartanon alueella tiettävästi maan vanhin 1770-luvun kiviholvisilta, joka on myös museosilta. Lähistöllä Finnsinmäkeä hallitsee 1897 rakennettu kansanopiston päärakennus ja 1909 valmistunut oppilasasuntola. Pihan itäosassa sijaitsee Finnsin entinen kestikievarirakennus 1860-luvulta rakennusten eteläpuolitse kulkevan Suuren Rantatien varressa.

Vuonna 1909 perustettiin Oy Esbogård Ab, jonka osakkeet osti valtioneuvos August Ramsay 1914. Tästä lähtien kartano on ollut tämän perheyhtiön omistuksessa. Kartanorakennus tyylirestauroitiin perusteellisesti 1914-1915.

Kauklahden sijainti on aina ollut liikenteellisesti edullinen. Jokien lisäksi Suuri Rantatie, eli Kuninkaantie kulkee kylän halki ja merenrantaan on lyhyt matka. Lisäksi vuonna 1903 valmistui Turun rata. Alueelle syntyi teollisuutta jo 1800-luvulla, mm. useita tiilitehtaita. Åminnen tiilitehtaan entiseen rakennukseen perustettiin 1923 Kauklahden lasitehdas, joka oli eräs Espoon suurimpia teollisia työnantajia. Kauklahden lasitehtaasta tuli 1935 Oy Riihimäen tytäryhtiö ja samalla se sai nimekseen Kauklahden lasitehdas Oy - Köklax Glasbruks Ab. 

Lasitehdas paloi vuonna 1946 ja uusi rakennettiin nopeasti tilalle. Tehdas lakkautettiin kuitenkin vuonna 1951 ja tuotanto siirtyi Riihimäelle. Nykyisin tiloissa toimii Kuusakoski Oy. Lasinpuhaltajille tarjottiin työtä Riihimäeltä, mutta useimmat eivät halunneet lähteä. Moni lasitehtaalainen oli juuri rakentanut itselleen oman talon rintamamiestontille.

Kauklahden historiaan voi tutustua myös mm. Espoon Kaupunginmuseon näyttelyssä Tuhat tarinaa Espoosta WeeGee-talolla. Myös Kauklahti Seura jatkaa historiatilaisuuksien sarjaa.

SR

Kauklahden historiasta lisää

www: Tony Hagerlund - Kauklahden historia osa 1, 2 ja 3 

www: Esbogård - historia http://www.esbogard.fi/etusivu.html

www: museovirasto - Espoonkartano 

www: Eläköön eilinen -blogi

Kirja: Marja-Liisa Lindell: Kauklahti, Kotikylämme

Julkaisu: Espoon Kaupunginmuseo: Kauklahden lasitehdas

Syö hyvin Kauklahden alueella

Cafe Brunnsdal sijaitsee keskeisellä paikalla Kauklahden vanhassa keskustassa vuonna 1914 rakennetussa idyllisessä kaupparakennuksessa. Sieltä saa lounasta tiistaista perjantaihin klo 11-14. Myös viikonloppuisin ja lounasajan jälkeen on saatavana salaatti- ja pihviannoksia sekä  suolaista pienempään nälkään. Lisäksi saatavana on kahvia vastajauhetuista kahvipavuista sekä itse leivottua pullaa ja piiraita. Tarjolla on myös tiloja juhlatilaisuuksiin sekä tilauksesta yksilöllisiä voileipä- ja muita kakkuja. Osoite: Kauppamäki 10.

www.cafebrunnsdal.fi ja Facebook

Ravintola Finns tarjoaa maistuvaa kotiruokaa arkisin lounasaikaan kello 11.30-13.00. Lounasta on tarjolla buffetpöydästä, sisältäen salaattipöydän ja kaksi lounasvaihtoehtoa. Myös tilauslounaat ovat mahdollisia. Lisäksi ravintolasta saa tilauksesta kokous- ja seminaaritarjoilut, juhlabuffeet ja menu't. Osoite: Finnsinmäki 6. www.omnia.fi/web/finns/ravintola-finns

Kauklahden seniorikeskuksen lounasravintola tarjoaa lounasta klo 11-13.30. Kahvila on avoinna klo 8-15. Lounasvaihtoehtoja on kaksi ja lisäksi tarjolla on keittovaihtoehto. Hinnat ovat 6,90 € - 8,80 €. Alle 12-vuotiaiden lasten lounaan hinta on 4,40€. Eläkeläisille lounaan hinta on 6,10 €. Alennuksen saa näyttämällä työeläkekorttia tai kansaneläkkeensaajan korttia sekä tarvittaessa kuvallista henkilökorttia. Lounaan voi maksaa rahalla, ruokalipukkeella tai pankkikortilla. Lounasravintolasta voi ostaa lounaan myös mukaan tai tilauksesta itse leivottuja suolaisia ja makeita tuotteita. Osoite: Hansakartano 4

www.espoo.fi - lounasravintola - Kauklahden seniorikeskus

Pappa-Pizza palvelee maanantaista torstaisin klo 10.00-22.00 ja perjantaista sunnuntaisin klo 10.00 - 23.00. Pizzojen lisäksi tarjolla on mm. kebabeja, falafeleja, kana- ja pastaruokia, salaatteja, pihvejä ja burgereita. Tarjolla on lounasta klo 10-15. Lounaaseen sisältyy salaattipöytä, leivät, keitto ja kahvi. Lisäksi saatavilla on kotiinkujetus lähialueille. Osoite: Hyttimestarintie 6.

www.pappa-pizza.fi ja Facebook

Ravintola Hvitträsk ja kahvila sijaitsevat pyöräilymatkan päässä historiallisessa miljöössä. Hvitträskin rakennuttivat vuosina 1901-1903 arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen ja paikassa sijaitsee myös museo. Hirsistä ja luonnonkivistä kansallisromanttiseen tyyliin rakennetut rakennukset ovat näkemisen arvoinen retkikohde. À la Carte -ravintola tarjoaa suomalais-skandinaavisesta ruokaperinteeseen ja ensiluokkaisiin raaka-aineisiin pohjautuvaa ruokaa. Hvitträskissä järjestetään myös yritys- ja perhejuhlia. Reima Pietilän suunnittelema hirsisauna on myös varattavissa.

Ravintola on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo  11.30 alkaen noin kello 19.00 asti tai pidempään. Muina aikoina ravintola on auki tilauksesta. Kahvila avoinna klo 11.00-17.00 ja 1.5.-30.9 maanantaista sunnuntaihin klo 11.00-17.00. Osoite: Hvitträskintie 166, 02440 Luoma.

www.ravintolahvittrask.fi ja Facebook

Välähdyksiä Kauklahden nimestä ja vaiheista

Vuosia sitten eräs sulhasmies ehdotti minulle Kauklahden nimen suomennokseksi keittiölohta. Köklax nimessä oli selvästi kök ja lax, keittiö ja lohi. Sutjakka käännös, muttei osunut aivan kohdalleen.  Lohta varmaan merestä saatiin ja jokien nousuvesistä, mutta nimen aineksia se ei ihan antanut.

Heikki Hurtta kirjoitti Kauklahden nimestä Helsingin Sanomissa 17.9.2006 kiinnostavasti ja tiivisti näin:

”Suomen kauka ( kauka, kaukainen ym.) onkin ilmeisesti aikaisemmin tarkoittanut juuri ”pitkää”. Merkitys näkyy yhä adverbista kauan, jonka merkitys on ”pitkän aikaa”. Samalla lailla ovat Kauka-alkuiset paikannimet säilöneet kauka-sanan aiemman merkityksen, mikä osaltaan kertoo niiden nimien vanhuudesta. Espoon Kauklaksi, josta sittemmin tuli Köklax ja lopulta Kauklahti, on etelärannikon vanhimpia suomalaisia nimiä, nimenä ainakin 1000 vuoden ikäinen” – Suomenkielinen Kauklahti nimi tuli käyttöön vuonna 1925, se oli rautatieaseman nimi.

Virolaisilla on aikojen saatossa ollut paljonkin intressejä tähän suuntaan. Uudenmaan ja Espoonkin rannikkoseudun nimissä ovat esillä monet Viroon liittyvät nimet. Lienevätkö Padisen sisteriolaiset munkit liikkuneet täälläkin niin kuin muuallakin Uudellamaalla.

Kieltolain ja Porkkalan ajoista

Kauklahti on ollut nimi pitkälle lahdensuulle, jossa oli paljon mahdollisuuksia kauppaan ja tuotteiden vaihtoon.

Kieltolain 1919-1932 aikana  oli melkoista viinarallia erityisesti Vironmaalta. Viina vei ja toi köyhyyttä tai rikkautta. Kallvik taisi olla keskeinen salakuljetuspaikka täälläpäin. Myöskään Porkkalan vuokra-alueen aikana Kauklahden vesialueiden rantojen asukkailla ei ollut helppoa. Niitä valvottiin jatkuvasti ja tarkkaan. Ydinosa vanhoista kauklahtelaisista muistaa Porkkalan ajan, junien ikkunoiden sulkemisen Kauklahdessa ja avaamisen Tähtelässä ja taas päinvastoin.  Myös Porkkalan vuokra-alueen aikana oli paljon pirtua liikenteessä.

Vanhaa Kauklahtea

Koko Espoon vanhimmaksi yhtenäisesti asutuksi kylänmäeksi on arveltu Kauklahden kappelin aluetta. Rinteellä on ollut monia pieniä mökkejä, joissa on ollut puutarhoja ja monenlaista kasvillisuutta. Vieläkin lehtimetsikössä on villejä omenapuita ja marjapensaita. Kappeli on kuin osa vahaa puutarhaa, vanhojen omenapuiden marjapensaiden keskellä. Kappelin alueella on viinimarjapensaita ja hedelmäpuita edelleenkin muistuttamassa aikaisemmasta kylänmäen elämästä.

Marja-Liisa Nokelainen

Lähde: Kotimaisten kielten keskus: Mikä on Kauklahti?

Martta ja metsänpeikko

Oli elokuu ja illat viilenivät jo. Aurinko oli laiska, se laski aikaisemmin kuin alkukesästä. Kuu oli kaunis, poikkeuksellisen kaunis hämärtyvässä illassa. Martta oli kuullut kuun salaisuuden. Kuu valehtelee aina. Totuuden saa tietää, jos piirtää kuun sirppiin suoran viivan. Jos siitä tulee C-kirjain, niin kuu pienenee. ja jos siitä tulee D-kirjain, niin kuu kasvaa.

Martta tunsi C:n ja D:n- Hän osasi lukea ja oli käynyt kiertävässä koulussa, joka kokoontui  kylän varakkaissa taloissa.  Kanttori oli laulattanut lasten kinkereitä,   ja kertonut, että lauluissa ja ihan oikeassa elämässäkin oli Cresendo-vaiheita, jossa kaikki menee nopeasti ja sutjakasti . Ja sitten diminuendo vaiheita, jotka menevät hitaasti.

Syksy oli selvästi cresendo, kasvava aika, kiireen ja korjuun aika. Korjuu oli sitä, että niitettiin heinät, vietiin ne latoon, koottiin viljat aittojen laareihin, poimittiin marjat ja sienet ja suolattiin ja kuivatettiin kaikki, mikä oli mahdollista hoitaa tällä tavalla.

Martta oli kaikessa mukana. Joskus hänet lähetettiin marjametsälle. Ensin mustikkaan, sitten puolukkaan ja karpaloita poimimaan. Ja syksy oli Martan lempiaikaa. Sai käydä metsässä. Suoseudulta löytyi muuraimia. Ja mesimarjoja ja mustikoita. Mustikat olivat suuria, löytyipä paikka, jossa oli valkoisiakin mustikoita, Mutta maistuivat ihan samalta. Värillä ei ollut niin väliä, vaan maulla. Ja valkoiset mustikat maistuivat yhtä hyvitä kuin mustat. Martta painoi paikan mieleensä, ja päätti seuraavanakin syksynä tulla poimimaan valkoisia mustikoita. – Ja ahomansikoita, joita oli uskomattoman paljon. Ja sieltä täältä pilkisti tatti tai keltainen sieni, molemmat syötäviä. – Martta tiesi, että isä Emil ei piittaisi sienistä. ”Ketunruokaa”, hän huokasi, mutta söi tietämättään vaimonsa Fridan kastiketta ja luuli sienenpaloja lihaksi.

Tällaista elämä oli Bisan mailla kauklahdessa silloin joskus, kolme,  neljä ihmisikää sitten.

Martta oppi lukemaan, kirjoittamaan ja hoitamaan karjaa ja valmistamaan hyvää ruokaa. Hän rakasti kotiaan ja vanhempiaan. Hän kutoi 16-vuotiaana kangasta, mattoa ja pellavaa. Piti saada kapiot ja ryijy myös, Elija odotti innokkaana vastausta kahteen kysymykseen. Hän oli käynyt isän luona etukäteen- Johan oli luvannut, mutta Martan silmissä  oli ollut sama kiilto samana iltana. Ujosti hän ojensi kätensä.  – Kihlat on täällä ja ensi kesänä mennään naimisiin, Martta!

Martan morsianaika oli työtä täynnä, Peitot, lakanat, matot, ryijyt, raanut. Pyyhkeet, saunavihdat, paidat, morsiusvaatteet. Joskus tuntui, että kaikkea oli liikaa. Piti päästä kävelemään Peringin metsiin  kallioille ja soille. Ja siellä tuli karhu vastaan. Mutta karhu nuuhkaisi ainoastaan ja kääntyi. Martta seisoi kuin ruiskuhilas ja karhu kääntyi pois. Molemmat tiesivät, että ei nyt eikä koskaan. Metsänpeikkoa ei ollut näkynyt, mutta karhu riittävästi. – Jos kumpikaan ei hyökkää, niin molemmat väistävät.-

Marja-Liisa Nokelainen